keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Häästressiä

Miksi yleensä vain naiset stressaavat tulevista häistään ja hermoilevat? Mikseivät miehet? Miten ihmeessä miehet osaavat ottaa niin rennosti suuren päivän lähestyessä, kun taas naiset menettävät yöunessa?

Itsestänihän ei koskaan pitänyt tulla bridezillaa, itseasiassa minun ei koskaan pitänyt mennä naimisiin. Toisin kävi kun tapasin mieheni. Olen nyt menossa toista kertaa naimisiin saman miehen kanssa. Ensimmäisen kerran sanoimme toisillemme tahdon vajaa 3 vuotta sitten romanttisesti kahdestaa muiden tietämättä. Kerroimme asiasta vasta jälkeenpäin ja lupasimme pitää sitten myöhemmin juhlat kavereille ja lähisuvulle. Kaverit on tasaisin väliajoin muistutelleet meitä, että koskas ne suuret juhlat oikein ovat? Saimme keväällä vihdoin päätettyä päivän. Sanomme uudelleen toisillemme tahdon ensi kesänä. Päätimme päivän keväällä ja ajattelimme että tässähän on 1,5 vuotta aikaa suunnittella kaikki rauhassa, eikä tule stressiä.

Joopa joo. Stressi alkaa pikku hiljaa tulemaan, ovathan häät jo 8 kuukauden päästä ja olen jo alkanut näkemään kauhu-unia, että mikään ei mene suunnitelmien mukaan ja kaikki menee pieleen. Olen myös alkanut huomaamaan itsessäni pientä bridezillaa. Olen tehnyt hääleikekirjan, pukuni on jo tarkasti suunniteltu, vielä pitäisi jostain se ompelija löytää. Mutta mistä?! Ja itseasiassa haluaisin usemman puvun, sillä olisi paljon kivempi jos olis kirkkopuku, päiväpuku ja iltapuku erikseen.  Hääkakku on myös suunniteltu ja haluan vähintään 10 kerroksisen kakun, mutta siskoni ei suostu tekemään sitä, sillä se kuulemma ei pysy pysytyssä. 3 kerroksisen kakun hän lupasi loihtia. Kirkko ja juhlapaikka onneksi varattiin jo hyvissä ajoin alkukesästä. Ruokapuolikin on suunniteltu, mutta mistä ihmeestä löytyy pitopalvelu, joka sen toteuttaa. Ja kun minähän en ole valmis joustamaan, saatika sitten tekemään kompromisseja. Musiikista ei ole hajuakaan, eikä me edes osata sitä hiton valssia. Ja missä välissä me muka ehditään sitä harjoitteleen? Olen jo nähnyt unta siitäkin, että kompastun mekkooni tanssiessa ja sen jälkeen kaikki muistavat häistäni vain sen miten kaaduin kesken tanssin. Millaisen kimpun haluan ja entäs juhlapaikan koristelu? Arhg! Kyllähän sitä jo vähemmästäkin tulee stressi ja menettää yöunensa!


Meillä on myös yhteinen projekti mieheni kanssa, kesä kuntoon 2012. Itse aloitin kuntoilun jo kesällä ja yritän syödä järkevästi ja silti pävittäin ahdistus valtaa mieleni, että näytän puvussani lihavalta ja aika loppuu kesken kuntoilu-urakassa. Mutta entäs mieheni, hän vain osaa ottaa rennosti eikä yhtään stressaa! Miten se on mahdollista?? Hän tietää näyttävänsä hyvältä puvussaan ja että kyllä se tanssikin tulee sujumaan.  En ole vielä tavannut yhtäkään miestä, joka stressaisi häistä. Onko sellaista edes olemassa? Miksi kaikki stressi tulee vain naisille?? Kertokaa joku pliis.


No, onneksi häiden miettiminen ei ole pelkkää stressaamista. Aina kun avaan hääleikekirjani ja katselen kuvia ja luonnoksia mitä olen sinne koonnut tulee hyvä mieli, enkä malta odottaa että Suuri päivä koittaa :) Ensi viikolla ovat kauneus, -muoti -ja häämessut, joita odotan innolla! Alunperin meidän piti mennä mieheni kanssa kiertelemään sinne ja etsimään ideoita, mutta sitten sainkin työkeikan messuille. No ei se haittaa, messuilla on aina kivaa olla töissä. Päivät ovat pitkiä, mutta menevät nopeasti, kun tapaa kivoja ihmisiä. Ja ehkäpä ehdin jossain välissä hääpuolen nopeasti kiertämään :) Messuilta minut löytää Remingtonin osastolta, mutta siitä kerron lisää myöhemmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti